Suomen Valomainosliitto ry

SISÄLLYS:
SUOMEN VALOMAINOSLIITTO ry:n HALLITUS 2018
JÄSENYYDET
LIITON TOIMINTA VUONNA 2017
SUOMEN VALOMAINOSLIITTO RY:n SÄÄNNÖT
SUOMEN VALOMAINOSLIITTO – VALOMAINONNAN PUOLESTAPUHUJA (Sähköala -lehti 12/2004)
SUOMEN VALOMAINOSLIITTO RY HALLITUS 2018
Timo Mattila, puheenjohtaja, puh. 0400 373 400
Antti Kaukonen, varapuheenjohtaja, puh. 044 202 0019
Jari Lundqvist, puh. 0400 530 727
Timo Eerola, puh. 0400 778 736
Petteri Hirvonen, puh. 040 511 5021
Mika Okkonen, puh. 040 300 4089
JÄSENYYDET
Suomen Valomainosliitto ry kuuluu toimialajärjestönä: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 02601 ESPOO (Harakantie 18, 02650 Espoo) Puhelin: 09-547 610 Fax: 09-5476 1400 Internet: www.stul.fi e-mail: stul@stul.fi Järjestöpäällikkö Toivo Lötjönen suora puh. 09- 5476 1415 matkapuhelin: 041-453 4070 sähköposti: toivo.lotjonen@stul.fi Jäsenjärjestönä Suomen valomainosliitto ry kuuluu Suomen Valoteknilliseen Seuraan.
LIITON TOIMINTA VUONNA 2017
Liitto sertifioi jäsenyritystensä asentajia. Pätevyyden arvioinnin suorittaa Seti Oy, joka myös ylläpitää tiedostoa sertifoiduista valomainosasentajista. Sertifiointi edellyttää, paitsi alan ammatillisen koulutuksen pituuteen perustuvat vaihtelevat työkokemusajat tai vaihtoehtoisesti perustiedot, jotka on hankittu kuuden vuoden työkokemuksena alalta, niin myös voimassa oleviin sähkötyöturvallisuus-, yleinen työturvallisuus-, tulityö- sekä hätäensiapukortteihin. Lisäksi vaaditaan, että on saatu liiton järjestämä koulutus sähköturvallisuuden ja valomainosten kiinnitysten ja asennusten suunnittelun osalta. Liiton järjestämät vuosittaiset Valomainospäivät keskittyvät jäsenyritysten johtohenkilöitä kiinnostaviin teemoihin. Edunvalvontaa hoidetaan, kuten aikaisemminkin, yhdessä STUL ry:n kanssa. Ledit uusina alan valolähteinä ovat liiton tutkimus- ja selvitystoiminnan kohteena etenkin silloin, jos havaitaan uutta merkittävää kehitystä.
SUOMEN VALOMAINOSLIITTO RY
Säännöt - rekisteröity 16.11.2005

1 § Yhdistyksen tarkoitus

Suomen Valomainosliitto ry on valomainosalan toimialajärjestö ja sen tarkoituksena on edustaa jäseniään sekä valvoa jäsentensä yleisiä yhteisiä etuja.
Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan:
- kehittämällä jäsenten yhteistoimintaa keskenään ja yhdistyksen kanssa,
- valvomalla valomainosalan yleisiä talous-, teollisuus- ja kauppapoliittisia etuja,
- antamalla viranomaisille lausuntoja valomainosalaa koskevissa kysymyksissä,
- opastamalla ja neuvomalla jäseniään,
- järjestämällä tutkimus- ja koulutustoimintaa, tekemällä selvityksiä ja tilastoja,
- järjestämällä tiedotus- ja valistustoimintaa.

Yhdistys ei harjoita elinkeinotoimintaa eikä sen toiminta muutoinkaan saa muodostua pääasiassa taloudelliseksi.

2 § Yhdistyksen kotipaikka

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

3 § Yhdistyksen jäsenyys

Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voi hallitus hyväksyä hyvämaineisiksi tunnettuja oikeustoimikelpoisia yhteisöjä ja luonnollisia henkilöitä, jotka harjoittavat valomainosten valmistusta tai siihen läheisesti liittyvää toimintaa. Kannattajajäseniksi voi hallitus hyväksyä luonnolliset henkilöt ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt, joiden voidaan katsoa edistävän yhdistyksen tarkoitusperiä. Yhdistyksen jäsen, joka haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittakoon eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen katsotaan eronneeksi sen kalenterivuoden päättyessä, jonka kuluessa eroamisilmoitus on tehty ja eroavan jäsenen on suoritettava täysi jäsenmaksu siltä vuodelta. Eronneen jäsenen voi hallitus uudelleen hyväksyä yhdistyksen jäseneksi. Jäsen, jonka toiminta on lakannut taikka joka muistutuksesta huolimatta ei suorita jäsenmaksuaan, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä. Hallituksen ehdotuksesta voidaan jäsen, joka on toiminut yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan, erottaa yhdistyksestä, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) yhdistyksen kokouksessa äänestyksessä annetuista äänistä kannattaa ehdotusta. Yhdistyksestä eronnut tai erotettu jäsen ei ole oikeutettu saamaan takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja, eikä sillä ole osuutta yhdistyksen varoihin.

4 § Toimialaryhmät

Yhdistyksen jäsenet, jotka tuottavat samaan tavararyhmään kuuluvia tuotteita voivat yhdistyksen puitteissa liittyä toimialaryhmiksi, joiden muodostamisesta yhdistyksen hallitus päättää. Toimialaryhmissä käsitellään alan erityiskysymyksiä ja yhdistyksen niille valmistelua tai lausuntoa varten antamia asioita. Tarpeen vaatiessa voidaan perustaa myös muita vastaavanlaisia yhdistyksen jäsenten yhteistoimintaelimiä.

5 § Yhdistyksen jäsenmaksut

Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu perustuu jäsenen palveluksessa olevaan työntekijämäärään. Varsinaisen jäsenen jäsenenmaksusta päätetään varsinaisessa kokouksessa. Kannattajäsenet suorittavat varsinaisen kokouksen määräämän kannatusjäsenmaksun. Varsinaisen jäsenen on vuosittain hallituksen määräämän ajan kuluessa kirjallisesti ilmoitettava yhdistykselle jäsenmaksun laskemista varten työntekijämääränsä, johon luetaan hallituksen määräämänä ajankohtana jäseneen työsuhteessa olevien henkilöiden lisäksi yrityksessä työskentelevät omistajat. Jäsenmaksun suorittamisen ajasta ja tavasta määrää hallitus. Jäsen, joka liittyy yhdistykseen heinäkuun 1. päivän jälkeen, maksaa liittymisvuodelta vain puolet jäsenmaksusta.

6 § Liittymismaksu

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytyn tulee suorittaa liittymismaksu, jonka suuruuden varsinainen kokous määrää kutakin vuotta varten erikseen.

7 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys kokoontuu vuosittain yhteen (1) varsinaiseen kokoukseen viimeistään lokakuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun vähintään kymmenen (10%) prosenttia yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrättyä tarkoitusta varten kirjallisesti pyytää.
Yhdistyksen kokouksissa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen puheenjohtajan vaali
2. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3. ääniluettelon tarkistus
4. kahden henkilön valitseminen tarkistamaan kokouksen pöytäkirja sekä varsinaisessa kokouksessa
5. esitetään hallituksen kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta
6. esitetään tilintarkastajien kertomus ja sen mahdollisesti aiheuttama hallituksen selitys
7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta
8. käsitellään kysymys vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
9. vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio
10. määrätään varsinaisten jäsenten jäsenmaksu sekä liittymismaksu ja kannattajajäsenten kannatusjäsenmaksu
11. määrätään hallituksen jäsenten lukumäärä
12. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet sekä näiden henkilökohtaiset varajäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi
13. määrätään tilintarkastajien palkkiot
14. valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilejä ja hallintoa

Yhdistyksen kokouksessa otetaan lisäksi käsiteltäväksi muut asiat, jotka hallitus esittää tai jotka jäsenet ovat 10 §:n mukaisesti esittäneet.

8 § Kokouskutsut

Kutsu yhdistyksen varsinaiseen kokoukseen sekä ylimääräiseen kokoukseen on lähetettävä jäsenille postitse vähintään 10 päivää ennen kokousta.

Yhdistyksen varsinaisen kokouksen kutsussa on mainittava ne kysymykset, jotka hallitus tulee esittämään kokoukselle 7 §:n mukaisesti. Kysymykset, joita jäsenet ovat esittäneet kokouksen käsiteltäviksi, on mainittava kokouskutsussa.

Hallituksen toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus on lähetettävä samanaikaisesti varsinaisen kokouksen kokouskutsun kanssa. Kutsusta ylimääräiseen kokoukseen on käytävä ilmi esille otettavat asiat.

Muita kysymyksiä älköön otettako kokouksessa päätettäväksi.

9 § Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa

Kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni kutakin alkavaa viittä työntekijää kohden, joka on huomioitu jäsenmaksuperusteessa.

Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta.

Mikään jäsen ei kuitenkaan saa äänestää enemmän kuin yhdellä neljäsosalla (1/4) kokouksen osanottajien yhteisestä äänimäärästä.

Äänestys suoritetaan vaadittaessa suljetuin lipuin.

Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

10§ Jäsenten esitykset yhdistyksen kokoukselle

Jotta jäsenten esitykset otettaisiin varsinaisessa kokouksessa käsiteltäviksi, on ne tehtävä kirjallisesti hallitukselle viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kokousta.

11§ Yhdistyksen hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa varsinaisessa kokouksessa kalenterivuodeksi kerrallaan valittu hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi (2) ja enintään neljä (4) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet, joiden toimikausi on sama kuin hallituksen jäsenillä. Puheenjohtajalle ei valita henkilökohtaista vara- jäsentä. Hallituksen jäsenen ollessa estyneenä hän kutsuu varajäsenen hallituksen kokoukseen.

12 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan määrääminä aikoina tai kun vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä heiltä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, milloin puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä on saapuvilla.

13 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
- tarkoin seurata kehitystä yhdistyksen toimintapiirissä sekä ryhtyä niihin toimenpiteisiin, jotka ovat omiaan edistämään yhdistyksen tarkoitusperiä,
- hoitaa yhdistyksen asioita,
- hyväksyä jäsenhakemukset,
- erottaa jäsen, joka 3 §:n mukaisesti on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta,
- ottaa palvelukseen ja erottaa yhdistyksen toimihenkilöt,
- hoitaa ja hallita yhdistyksen taloutta sekä omaisuutta,
- kutsua yhdistyksen kokous koolle ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat,
- esittää yhdistyksen varsinaiselle kokoukselle kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta ja laatia seuraavalle kalenterivuodelle talousarvio ja
- huolehtia yhdistyksen kokouksen päätösten toimeenpanoista sekä valvoa näiden sääntöjen noudattamisesta.

14 § Yhdistyksen tilit

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja hallituksen kertomus on jätettävä tilintarkastajille tarkastettavaksi viimeistään maaliskuun 15. päivänä. Tilintarkastajien kertomuksen on oltava valmiina kahden (2) viikon kuluttua tilien ja hallituksen kertomuksen jättämisestä tilintarkastajille.

15 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä.

16 § Sääntöjen muutos

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tehdään yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, jotka pidetään vähintään yhden (1) kuukauden väliajoin.

17 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamista tarkoittavaan päätökseen vaaditaan kolmen neljäsosan (3/4) enemmistö annetuista äänistä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa, jotka pidetään vähintään yhden (1) kuukauden väliajoin.
Jos yhdistys päätetään purkaa, on sen varat käytettävä johonkin yhdistyksen toimintaa lähellä olevan yleishyödylliseen tarkoitukseen sen mukaan kuin yhdistyksen viimeinen kokous päättää.
SUOMEN VALOMAINOSLIITTO – VALOMAINONNAN PUOLESTAPUHUJA
(Sähköala –lehti)

Suomen Valomainosliitto – valomainonnan puolestapuhuja

Suomen Valomainosliitto ry on valomainosalan toimialajärjestö, jonka tarkoituksena on edustaa jäseniään ja valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja.

Tarkoitustaan liitto toteuttaa lähinnä kehittämällä jäsentensä yhteistoimintaa, antamalla viranomaisille lausuntoja, järjestämällä koulutustoimintaa sekä tiedotus- ja valistustoimintaa.

Jäsenten keskinäistä yhteistoimintaa on toteutettu liiton toimesta vuodesta 2003 lähtien lähinnä liiton www-sivujen ( www.suomenvalomainosliitto.fi ) avulla ja järjestämällä yritysvierailuja sekä koti- että ulkomaille. Matkojen järjestäminen alan messuille tai muun toiminnan yhteydessä voidaan katsoa myös osaksi tällaista toimintaa.

Viranomaislausunnot, lähinnä lausunnot alan standardien sisällöstä, on hoidettu SESKO ry:n kautta STUL:n avustuksella. Valomainoskilpailun järjestäminen on ollut myös keino luoda suhteita paikallisiin rakennusvalvontaviranomaisiin. Valitettavasti liiton voimat ovat tähän mennessä riittäneet vain yhden kilpailun järjestämiseen.

Koulutustoiminnasta huolehtiminen on ollut ehkä liiton tärkein tehtävä. Tämä on tapahtunut Valomainospäivien avulla, joissa on käsitelty alalle tärkeitä kysymyksiä. Yhdessä STUL:n kanssa on lisäksi järjestetty erillisiä koulutustapahtumia lähinnä sähkö- ja sähkötyöturvallisuuteen liittyen.

Valomainosasentajien koulutusohjelman ja sen sisällön luominen on tällä hetkellä liiton tärkein tehtävä. Sitä varten on perustettu erillinen työryhmä, jonka tehtävänä on liiton oman koulutusosion luominen.

Tiedotustoimintaa on kohdistettu sekä liiton jäsenille että ulkopuolisille. Sisäinen tiedotus on hoidettu jäsenkirjeiden ja STUL:n Sähkömaailma-lehden avulla. Ulkopuolisille ei ole kohdistettu mitään suurempia mainoskampanjoita, vaan tiedottaminen on hoidettu lähinnä liiton www-sivujen kautta ja kirjoittamalla pyynnöstä erillisartikkeleita tai yleensä liiton toiminnasta.

Valistustoiminnan harjoittamisesta käy hyvänä esimerkkinä liiton julkaisema Valomainoskäsikirja, johon on koottu kaikki tärkeimmät alan määräykset ja käytännöt.

Tulevia suuntaviivoja

Merkittävä muutos jo ensi vuonna on liiton kevät- ja syyskokousten yhdistäminen yhdeksi kokoukseksi, joka vähentää yhdistysbyrokratiaa ja mahdollistaa muiden tapahtumien lisäämisen. Jatkossa käydään myös neuvotteluja tiettyjen toimintarutiinien siirtämiseksi STUL:n hoidettaviksi. Näin saataisiin edelleen vapautettua liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan resursseja muuhun käyttöön ja voitaisiin kehittää muun muassa liiton www-sivujen käyttöä jäsenistön yhteistoiminnan lisäämiseksi.

Lausuntojen antamisessa pyynnöstä siirrytään lausuntojen laatijaksi, joka pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan säädöksiin. Esimerkkinä tästä käyvät nykyiset jännitetyömääräykset, jotka ovat alalle täysin sopimattomat. Jatkossa tehdään ehdotus viranomaiselle alalle sopivista jännitetöistä. Valomainoskilpailuja järjestämällä saadaan liitolle paitsi julkista näkyvyyttä myös solmittua suhteita rakennusvalvontaviranomaisiin, jolloin voidaan vaikuttaa myös lupamenettelyjen yhtenäistämiseen. Kiinteistöklusteriin kuuluvat järjestöt ovat jatkossa mahdollisia yhteistyöosapuolia.

Koulutustoiminnassa jatketaan alan valomainosasentajien koulutusaineiston luomista. Toimintaa tuetaan antamalla stipendejä alalta tehtävien päättötöiden tekijöille. Näin syntyy alalle tutkimustietoa ja -toimintaa, joka on laiminlyöty osa yhdistyksen sääntömääräistä tarkoitusta. Valomainospäivät ovat myös jatkossa oiva välinen teemakohtaisen koulutuksen järjestämisessä.

Kuten edellä jo mainittiin, valomainoskilpailu toimii hyvänä keinona saada alalle lisää julkisuutta. Muilta osin pitäydytään liiton www-sivujen käytön lisäämiseen tiedotustoiminnassa. STUL:n julkaisut ovat toivottavasti myös jatkossa liiton käytössä.

Liiton alan tietämyksen lisäämiseksi julkaistaan liiton www-sivuilla Valomainoskäsikirjasta täydennysosia sitä mukaa kuin aineistoa saadaan.

Lyhyesti voidaan luonnehtia, että jatkossa liiton toimintaa siirretään passiivisesta mukautujasta aktiiviseksi vaikuttajaksi.
Mika Okkonen
Suomen Valomainosliitto ry

© 2018 Suomen Valomainosliitto ry